Torstaina vaimo kertoi, että olisi kiva tehdä yöllinen telttareissu jonnekkin viikonloppuna. 😮 Lauantai 5.2.2022 olisi lähtöpäivä ja takaisin tultaisiin viimeistään seuraavan päivän illasta. Maanantaina olisikin sitten jo työpäivä. Pientä ajatustoimintaa alkoi heti pää työstämään. 😉 Mitä ottaisimme matkaan mukaan ja minne ensinnäkin mentäisiin? Hyppää nyt viimeistään mukaan katsomaan minkälaisen reissun saimme aikaiseksi näin pienellä suunnittelulla. Tervetuloa matkaan mukaan! 😀

Helvetinjärven kansallispuisto oli meille jo tuttu paikka parista upeasta kesäreissusta. Muistelimme kuinka ulkomaalaiset turistimassat olivat yllättäneet meidätkin Haukanhiedan telttailualueella. Päätimme kuitenkin suunnata matkamme näin talviaikaan Helvetinjärven kansallispuistoon. Emme kuitenkaan olleet kokeneet ainoatakaan talvireissua puistossa ja luotimme siihen, että tuskinpa paikka kuitenkaan näin talviaikaan kuhisee turisteista. 😂

Matkaa oli vielä Haukanhiedan parkkipaikalle reilut 15 kilometriä. Aurauskalusto oli hiljattain lanannut tien mukavaan ajokuntoon. Tapamme mukaan arvuuttelimme, että montako autoa parkkipaikalta löytyy. 😁 Itse muistaakseni arvelin, että maksimissaan kuusi autoa on parkkipaikalla. 🙄 Saavuimme hyvin auratulle parkkipaikalle ja huomasimme olevamme yksin liikenteessä. 😮 Ei ainoatakaan autoa parkkipaikalla tai muutakaan kulkupeliä. 😱 Yllätyin itse melko lailla, sillä lähettyvillä oli helposti saavutettava nuotiopaikka kauniissa maisemassa. 😊

Olin edellisenä iltana tutkinut kartalta meidän tulevaa reittiä. Tiesimme suurin piirtein, että meitä vastassa on umpihanki ja sen, että yhteistyöllä saavutamme määränpäämme. 😍 Nämä reissut ovat yleensä olleet sen verran rankkoja, että kehoa tulee kuunnella ihan alkumetreistä saakka. On tärkeää, että kumpikin tietää rajansa, jolloin voimavaroja jaetaan tasaisesti. 🙂


Parkkipaikalla oli selvää jo, että ainakin Iso Ruokejärvelle saakka mennään vaikka kontaten. 😂Viimeinen vaihtoehto meillä oli Luomajärven telttapaikka, jos Iso Ruokejärvi olisi majoitettu täyteen telttoilla. 🙂 Matkamme siis alkoi ja ensimmäiset 100m oli aika hurjaa. Ahkio upposi lumeen reunojaan myöden ja antoi vetämiseen vastusta. Se tuntui jälleen kerran melko raskaalta. Pieni pysähdys ja tavaroiden uudelleen järjestelyä ahkiossa ja eikun menoksi. 😁 Vetämiseen oli saatava rytmi, oikea hengitystaktiikka ja rento vauhti. Kyllähän se siitä alkoi perässä tulemaan. 👍

Ehkä tämän ahkion malli ei ole parhain mahdollinen suuren tavaramäärän kuljetukseen. Ahkiossa kulkee kuitenkin kahdelle hengelle makuupussit, makuualustat, teltta + lisätarvikkeet, telttakamiina, kenttälapio, hieman juomaa ja iso kassillinen polttopuita (ensisijaisesti omavaraiseen selviytymiseen). 👍

Kaunis luminen metsä antoi mielelle kaikki mahdolliset eväät jatkaa ja jaksaa perille saakka. Olipa matkalla niin paljon upeita maisemia, vaikka olimme vasta alkutaipaleella. Talvinen metsä jäädytti sisälleensä elämää, jota emme päässeet seuraamaan ihan vierestä. Erilaisia metsän kulkijoita oli kyllä alueella kulkenut jäljistä päätellen, mutta ihmiskosketusta ei ollut näkyvillä. Nautimme ympärillä olevasta hiljaisuudesta ja siitä kokonaisvaltaisesta rauhasta, jonka metsä meille soi. 😍

Saavutimme ensimmäisen, jonkin sortin etapin. Saavuimme ns. näköalapaikalle, jossa sijaitsi pöytä ja penkit. Näkymä talviselle Haukkajärvelle aukeni tästä.

Olimme reilun puolivälin tienoilla ja matkalla kohti Iso Ruokejärveä. Matkalla olimme vaihdelleet jo useasti ahkion vetovuoroja ja näin jakaneet voimavarojamme. 💪 Ahkion kuljettaminen ei missään tapauksessa ollut liian helppoa hommaa, mutta kummasti siihen keho alkoi tottumaan. Ylämäessä kaveria autettiin aina mahdollisuuksien mukaan. Alamäessä saatettiin kokea jopa jonkinlaista laskun hurmaa. 🤣

Illan hämärtyessä aloimme lähestymään määränpäätämme. Upea hämyinen metsä kantoi lumikengillä kulkevia retkeilijöitä ja päivän urakka alkoi olla lopuillaan. Tiesimme, että pian voimme keskittyä huoltotöihin ja majoituksen pystyyn laittamiseen.

Saavuimme perille

Iso Ruokejärven telttailualue ja nuotipaikka oli hiiren hiljainen. Ei ketään, ei jalanjälkiä, ei suksien uria, ei mitään. 😁 Jo metsässä kulkiessamme tiesimme, että tästä reissusta tulisi hiljainen. Ketään ei missään ja hanki oli sen verran haastavaa, että sinne ei kovin moni lähde hupikävelylle. 🤣 Nuotiopaikka oli osittain hautautunut lumikinoksen alle, joten ensitöikseni kaivoin nuotioringin näkyviin kenttälapiolla. Pikaisen tarkastelun jälkeen oli ilo huomata, että puuvarasto oli kattoaan myöden täynnä sahattavaa puuta. Ei muuta kuin ensitulet sytyttämään ja vaimo lähti puun pienintään. 👍 Saimme pian hieman kosteaa puuta nuotion ympärille kuivahtamaan. Meillä oli nyt kuitenkin jo lämmin nuotio. 👍

Heti tähän saavuttuamme täytyi ihastella Metsähallituksen toimintaa. 😍 Puuliiteristä löytyi kaksi kirvestä, kaksi käsisahaa ja pihalla oli sahapukki. Tässä oli ilo tehdä hieman polttopuuta nuotioon. Oma puusäkki oli mukana myös, jolla lämmitimme kamiinaa. ☺️


Alkoi myös jo nälkä hiipimään pikku hiljaa. Olimmehan tulleet matkaa umpihangessa liki kolme tuntia. Energiaa oli kulunut, mutta myös olimme pystyneet yhteistyöllämme säästelemään voimiamme. Vaimo laittoi meille heti alkunuotiolla makkarat tulemaan. 😘 Kyllähän muuten maistui hyvältä! 😋

Kun se pahin nälkä on saatu selätettyä ja kunnon lämmönlähde on taattu, voi hyvin mielin vähän hiljentyä. Meillä se oikeastaan tarkoitti tässä hetkessä, että laitetaan kaffi / teevesi tulemaan ja nautitaan saavutetusta hetkestä täysillä. 🥰 Trangian pannu sai luvan toimia myös nuotiolla. Toimihan se, vaikka muovikahva sulikin pannusta kokonaan irti. 😂 No, se ei nyt menoa haittaa lainkaan.

Nuotiolla vierähtikin aika yllättävän nopeaa. Oli aika iltajumpaksi käydä vaimon kanssa tamppaamassa telttapaikan pohja suhteellisen tasaiseksi. Otettiin siihen aika hyvin just sopivan kokoinen alue. Teltta nousikin pystyyn ripeää vauhtia. Kamiina sisälle ja piippu pystyyn. Alkoi olla yösija kutakuinkin valmis ottamaan kulkijat vastaan. 😁 Piipun kanssa sattui pieni haaveri ja lipsautin puukon terän sormeeni. Onneksi meillä on aina mukana tarvittavat ensiaputarvikkeet haavojen puhdistukseen ja paikkaamiseen.🇨🇭 Vielä reunojen päälle vähän lunta lapioimaan.

Vielä ennen käpertymistä yön syliin piti jotain pientä iltapalaa laittaa. Siinähän kamiinan levyllä valmistui munakasta oikein mukavasti ja oli ilo alkaa ottamaan yötä vastaan lämpimissä tunnelmissa. 😴

Sunnuntain valoisaan aamuun

Yö meni ja aamu tuli. Lämmintä riitti koko yöksi ja makuupussi piti huolen, että olosuhteet eivät muutu liian kylmiksi. 😏 Kylmä ei ollut koko yönä, varpaatkin olivat lämpimät. Yöksi tietenkin tuli vaihdettua sukat ja muutakin vaatetusta. Meinasin lähteä pihalle nuotiolle keittelemään aamukahvit, mutta vaimo sai ylipuhuttua ja päätettiin sitten kamiinan päällä kiehauttaa kunnon aamusumpit lämpimässä. 😂

Kahvin juonnin ja kunnon heräämisen jälkeen oli aika käydä tutkimassa ympäristöä kunnolla. Illalla hämärässä ei oikein enään kokonaisuutta erottanut. Iso Ruokejärvellähän on siis virallinen telttapaikka, nuotiorinki, sekä wc. Kesällä järvessä on uimamahdollisuudet laiturilta. 😎

Siinä aamussa touhuiltiin kaikenlaista ja oli aika alkaa miettimään energiaa paluureissulle. Kunnon lämmin ruoka oli siis mietinnässä ja sitten vielä vähintäänkin lämmintä kahvia ja teetä. 😁 Päädyttiin taas meidän jo perinteeksi muodostuneeseen retkiruokaan, eli italian pataan. 😍 Ei muuta kuin jauhelihat pannulle ja kohta valmistuikin maittava ateria.

Tälläinen erikoinen kahvi maistuu luonnon rauhassa aivan uskomattoman hyvälle. 😋 Tästä ei lähtökahvit enään oikeastaan parane. Pian oli aika jättää Iso Ruokejärven ranta-alue ja lähteä paluumatkalle. Kävinpäs kuitenkin vielä järven rannalla nappaamassa muutaman selfien. 🤣

Paluumatka olikin sitten autolle hieman kevyempi. Olimme kuitenkin polttaneet kaikki mukanamme kannetut polttopuut, sekä painolastia oli muutenkin hävinnyt. Olihan meillä vielä tulomatkan urat apunamme, joten ahkio tuli perässä reippaasti. 😉

Olemme päässeet nyt siihen pisteeseen, että tämä retkikertomuksemme lähenee loppuaan. Iso Ruokejärven reissu Helvetinjärven kansallispuistossa oli aivan huikea kokemus. 😍 Upea reissu maisemallisesti ja kaikkine kokemuksineen. Helpolla tämäkään talvireissu ei tullut, mutta jälleen kerran lujitti meidän yhteisiä reissujamme vaimoni kanssa. ☺️

Jokainen yhdessä tehty retki on antanut paljon. Kyky tehdä yhteistyötä tilanteissa, joihin ei aina arvaa edes joutuvansa. Kyky tehdä yhteistyötä ankarissakin olosuhteissa, kylmässä ja pimeässä. Kyky säilyttää malttinsa ja ottaa aina huomioon toinenkin. 🥰 Niin upea ja onnistunut reissu! Kiitos vaimolleni! 😘

Tästäkin reissusta minulla oli kuvia todella paljon. On mahdotonta ihan kaikkea julkaista. Ennen tätäkin reissua meillä on ollut pienempiä retkiä, mutta valitettavasti niistä en ole kerinnyt kokoamaan blogitekstiä. 😩 Kuvamateriaalia noistakin reissuista on jonkin verran. Ehkä kuitenkin vielä jossain vaiheessa jotain niistäkin julkaisen?

Kiitos, jos luit tämänkin kirjoituksen ja olit meidän matkassamme mukana! Tervetuloa seuraamaan uusia ja tulevia reissujamme, minne sitten ikinä seuraavaksi menemmekään. Kiitos! 😍