Lähiseikkailu piristää


Pääsiäispäivänä 4.4.2021 lähdettiin ajatuksella liikkeelle: Lähiseikkailu piristää. 😃 Päätettiin, että tehdään mukava reissu ilman minkäänlaisia aikataulupaineita mihinkään suuntaan. Lähdettiin siis vain nauttimaan ihanasta ilmasta ja kaffittelemaan keskelle metsää. 🙂 Pakkasimme päivätavarat matkaan mukaan. Koira autoon ja suunta kohti Kyrkösvuoren parkkipaikkaa. Perillä näyttikin siltä, että muutkin ihmiset olivat lähteneet retkeilemään.


Lähdettiin Kyrkövuoren päältä, viralliselta luontopolulta. Pitkospuut olivat vielä lumiset ja paikoittain hyvinkin jäiset. Metsän uumenissa lunta oli vielä jonkin verran, mutta korkeammalta aurinko oli jo päässyt hyvin kaiken sulattamaan. ☺️ Ilmoilla oli reippaasti kunnon kevään tuntua nyt. 😎


Poluilla ei juurikaan ollut kanssakulkijoita. Helpoimmat reitit ovat ainakin olleet lapsiperheiden suosiossa, joka onkin hyvin luonnollista. 😁 Tänään keli kuitenkin hellii meitä oikein kunnolla. Lähtöhetkellä kello oli noin 🕐 13:15


Näitä polkuja ja pitkospuita ollaan kuljettu jo useamman kerran, mutta miksipä ei. Oikeastaan voisi sanoa, että jokaisella reissulla on sisältö ollut jokseenkin erilainen. Se kaikki muodostaa kokonaisuuden, joka tuntuu aina erilaiselta, rentouttavalta, sekä siltä että ihminen pääsee oikeasti lähelle luontoa rentoutumaan. 😄

Trangialla tulee kahvit kelillä kuin kelillä ☕


Joskus on ihan mukava vain pysähtyä ja keittää vaikka kahvit luonnon helmassa. Tänään oli sen verran tuulinen päivä, että risukeitin sai jäädä reppuun ja trangialla tehtiin kaikki tarvittavat toimet. Ensiksi keitettiin kahvit ja sitten vielä paisteltiin pannulla kunnon pannumakkarat. 😀

Mietitkö miksi emme nuotiolla paistele makkaroita? Meillä on alusta saakka ollut ideana, että haluamme tulla toimeen ilman virallisia tulipaikkoja. Tässä etuna on se, että meillä on mahdollisuus valmistaa ruoka kuin ruoka käytännössä ihan missä vain. Trangian käyttö on myös sallittua metsäpalovaroituksen aikana. 👍 En missään tapauksessa kuitenkaan halua hylätä perinteisen nuotion käyttämistä. Onhan siinä aina niin ihmeellistä taikaa, kun saat istua iltanuotiolla luonnon hiljaisuudessa. 🔥

Kun ikää on tullut hieman enemmän, sitä ihminen osaa nauttia kummasti monista asioista. 😍
Siinä istuessa, vieressä pörräsi kaksi ihan elävää leppäkerttua. 🤩 Olipas luonto aikaisessa, vai kuvittelenko vain?
Lapsi pääsi leikkimään samalla reissulla. 🤣 Armeijan ritsa ampui melko napakasti kävyt huitsin nevadaan. 😆
Copyright 2021 Hanna Niemistö


Kaiken nautiskelun, ihmettelyn ja leikkimisen jälkeen jatkoimme matkaa. 😂 Päätimme suunnata paluumatkalla järven reunalle, josko kenties päästäisiin joutsenia näkemään? Tai, ihan mitä vain muuta luonnon elämää. Jälkiä löytyikin jonkin sortin elämästä. Metsän uumenissa näytti siltä että palokärki oli ollut etsimässä ruokaa lahoista puista. Olipas paikoittain hakannut oikein kunnolla puuta säpäleiksi. 😀

Palokärjen työtä. Tässä kuvassa ei ollut kaikista tuoreinta hakkuutyötä.
Copyright 2021 Hanna Niemistö
Koivutyttöperhonen, mittariperhonen. 🦋
Copyright 2021 Hanna Niemistö


Ihan sattumalta törmättiin myös yllä näkyvään Koivutyttöperhoseen, joka luetaan kevään ensimmäisiin kuoriutuviin perhosiin. Tänään on ollut kyllä ihmeellinen päivä. 😄 Kannattipa taas lähteä liikkeelle! Tästä oli hyvä jatkaa tutkimaan järven reunamaa.

Copyright 2021 Hanna Niemistö


Kyrkösjärvi olikin sulanut jo reippaalla vauhdilla. 😂 Vesi oli yllättävänkin matalalla ja meille avautui hyvä mahdollisuus kulkea rantaviivaa eteenpäin. Kivikkoiselta rantaviivalta löytyi paljon simpukoita, Lunalla oli taas yksi uusi ihmettelemisen aihe elämässään. 😍 Upeaa! Näyttää vihdoinkin siltä, että kevät on oikeasti alkanut!

Tässä kirjoituksessa oli tällä kertaa nyt vähemmän tekstiä ja enemmänkin kuvia. Luulen kuitenkin, että yksi kuva kertoo enemmän kuin monta sanaa. 😁 Toisaalta monta sanaa saattaa kertoa enemmän kuin yksi kuva. 🤣 Meidän paluumatka Kyrkösvuorelle sujui rauhallisin askelin. Kokonaisuudessaan meidän lähiseikkailu oli vallan upea kokemus kaikkine lisukkeineen. 😍 On se ihmeellistä, kuinka näinkin tuttu paikka voi vielä yllättää uudelleen ja uudelleen! Järven rantaa kulkiessa tuli jo suuri kaipuu huoltamaan tulevalle kaudelle kalastusvälineistöä. Siellä on se jokin, joka saa joka ikinen vuosi tuntemaan sen, että tänne on palattava. 😏 Luulen, että se on kuitenkin jonkinlaista rakkautta luontoa kohtaan. 💓 Kiitos, että olet lukenut tähän saakka! Nyt toivotan sinulle oikein hyvää jatkoa ja katsellaan missä ja milloin taas palataan! 😘

Polar Ignite kello tallensi kuljetun matkan.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *